Vuosi 2025 on taiteilija, professori Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuosi. Särestöniemi oli yksi valtakunnallisesti tärkeimpiä kuvataiteilijoitamme, joka tunnetaan säkenöivistä väreistään ja pohjoisen luonnon kuvauksistaan. Salmelan pääsalin kokonaisuuden lisäksi järjestämme juhlavuoden kunniaksi laajan Reidar Särestöniemen näyttelyn Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalolla. Lue lisää Särestöniemen taiteesta ja Vuohijärven näyttelystä täältä.

Kuvataiteilija Nina Terno työsti samoja perusaiheita toistuvasti pitkän uransa aikana. Tyypillisiä esimerkkejä ovat hevos- ja ratsastaja-aiheet sekä riisuutuvat ihmishahmot. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat pronssiveistokset, joita on paljon esillä myös julkisissa tiloissa ympäri Suomea. Näiden lisäksi Terno teki paljon mm. laveraauksia. Hän ei eläinveistoksissaan tavoitellut naturalistisia piirteitä, vaan veistoksisssa on tyyliteltyä, kubististakin kuvakieltä, kuten koverina kuvattuja kuperia pintoja. Ternon veistoksia esitetään rinnakkain Reidar Särestöniemen maalausten kanssa, joihin ne yhdistää informalistiset vaikutteet.

Katja Tukiainen tuli tunnetuksi vaaleanpunaisista tyttömaalauksistaan ja sarjakuvistaan jo 1990-luvulla. Tukiaisen runollinen ja vallaton tyttöjoukko esiintyy hänen maalauksissaan, installaatioissaan, veistoksissaan ja sarjakuvissaan. Hän haluaa luoda teoskokonaisuuksillaan paikkoja avarakatseiselle humanismille. Tukiaisen maalauksia ja installaatioita on nähty säännöllisesti Suomessa ja sen ulkopuolella. Hän osallistui ensimmäisiin ryhmänäyttelyihinsä 1990-luvun puolivälissä Italiassa opiskellessaan Venetsian Accademia di Belle Artissa. Venetsiassa Tukiainen otti käyttöön vaaleanpunaisen väripalettinsa, jolta löytyvät sekä herkkä roosa että anarkistinen neonpinkki.

Porilaislähtöinen Jasmin Anoschkin valmistui kuvataiteen maisteriksi vuonna 2004 ja on yksi sukupolvensa tunnetuimpia suomalaisia veistäjiä. Anoschkinin veistokset ovat värikylläisiä, humoristisia ja energisiä kuvauksia eläinaiheista ja antopomorfisista hahmoista, joiden anatomia kumpuaa sadunomaiseta mielikuvituksellisuudesta. Runsas ja rosoinen muotokieli kutsuu katsojan mukaan leikkiin. Anoschkin on työskennellyt Arabian taideosastolla, osallistunut lukuisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin Suomessa ja kansainvälisesti, ja saanut teoksiaan merkittävimpiin yksityisiin ja julkisiin kokoelmiin.

Salmelan Kesän nuori taiteilija on helsinkiläinen Raana Lehtinen. Lehtinen on valmistunut Vapaasta Taidekoulusta ja suorittanut Kuvataiteen maisterin opinnot Taideyliopistossa.

Lehtisen teokset ovat pääosin figuratiivisia öljy- ja akvarellimaalauksia ihmisistä eri paikoissa. Ne sisältävät useita eri aika- ja tilatasoja, ja Lehtinen käsittelee niissä mm. suhdettaan ympäristöön, perhesiteitä, muistamista ja unohtamista. Moniulotteiset teokset ovat täynnä eläimiä, kasveja ja henkilöhahmoja, jotka kantavat mukanaan symbolisia merkityksiä.

Lehtisen teoksia on Kansallisgallerian ja Tampereen Taidemuseon kokoelmissa.

Lasinpuhaltaja Alma Jantunen työstää kuumaa lasia käsityönä vapaasti muotoillen. Materiaalin parissa 30 vuotta viettänyt taiteilija tunnetaan värikkäistä lasiveistoksista, joiden teemat löytyvät usein luonnosta ja erityisesti puutarhasta. Salmelaan valmistuu sarja uudenlaisia teoksia, joissa keramiikan maailmasta tuttu sinivalkoinen klassikkoväritys siirtyy puhalletun lasin vapaisiin muotoihin.

Alma Jantunen on valmistunut lasialan artesaaniksi Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta vuonna 1996 ja aloittanut oman lasistudion Nuutajärven Lasikylässä yhdessä Johannes Rantasalon kanssa vuonna 1999.

Kia Taegen tarkastelee töissään värien ja valon keinoin monenlaisia maisemia sekä rakennettua ympäristöä. Kesän 2025 teossarjan keskiössä on luonto kaikessa elinvoimaisuudessaan ja hauraudessaan.

Maalausten tavoitteena ei ole jäljitellä ympäristöä vaan luoda tilaelämyksiä, häilyviä todellisuuden fragmentteja. Kuten todellisuudessa itsessään, mikään ei ole pysyvää ja koettu hetki on vain pieni helmi alati kasvavassa helminauhassa. Uuden teossarjan tarkoituksena on taltioida nämä pienet välähdykset jättäen samalla myös tilaa katsojan omille mielikuville.

”Tunteet ja välähdykset unista, mielikuvista ja muistikuvista ohjaavat minua kuvanveistossa toteuttamaan intuitiolla veistoksiani. Figuratiivisissa ja vapaalla kädellä toteutetuissa pronssiveisoksissani on vuosien varrella liikkuneet tarut, sadut ja kirjallisuuden sekä musiikin hahmot. Päämateriaalini on pronssi ja usein rakennan teokset osittain valetuista pronssiverkoista, jotka luovat läpikuultavia hahmoja.

Tänä vuonna olen veistänyt Salmelaan kokoelman Luonnon lähettiläitä – hahmoja havumetsistä, lehtimetsistä, lammilta ja järviltä. Ne tuovat viestejä meille ihmisille siitä, mikä on tärkeintä tässä elämässä, sellaisia toivon viestejä.”

Sophia Ehrnroothin suhde taiteeseen on yhteiskunnallinen. Hänen installaatio- ja mediateoksensa käsittelevät yhteisöllisiä teemoja pelin, leikin ja unelmoinnin rajapinnassa.

”Kutsu Salmelan näyttelyyn avasi mahdollisuuden syventyä maalausprosessiin. Ajattelin että antaisin itseni vapaasti maalata abstraktia pintaa, mutta huoli luonnosta nousi esille ja puhtaan veden symbolit sekä veden molekyylit ilmestyivätkin kankaalle”.

Merkitys ja kauneus voivat kulkea käsi kädessä, Ehrnrooth toteaa. ”Taiteilijana en halua heijastaa takaisin maailmaan pelkoa ja kahtiajakoa.”

Ukrainan Odessasta kotoisin oleva Kateryna Yehorova vietti vuoden 2023 Taidekeskus Salmelan taiteilijaresidenssissä ja valittiin Salmelan Kesän nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2024.

Yehorova tekee taidegrafiikkaan viittaavia guassimaalauksia. Kerronnallinen kuvailmaisu ja illanhämystä ja satukirjoista muistuttava väripaletti luo maalauksiin tunnistettavan ja harmonisen tyylin. Teosten lähtökohta on taiteilijan oma havainto ympäristöstään; usein maalausten maisemat ja tilat ovat tunnistettavia, todellisia paikkoja. Silti teosten kuva-aiheet ovat myös symbolisia, eivätkä ne aina noudata tosimaailman logiikkaa.

Vuonna 2017 Taidekeskus Salmelan Kesän nuoreksi taiteilijaksi valittu Essi Peltonen valmistui Turun AMK:n kuvataidelinjalta vuonna 2006. Peltosta kiinnostaa erilaiset persoonallisuudet ja tunteet, joiden esiin tuomista ja piilottamista hän väriekspressionismillaan kuvaa. Maalauksissa toistuvat abstraktiot ja naisfiguurit, joissa Peltonen keskittyy kasvoihin: ”Minusta on luontevaa peilata elämää sitä kautta ja nähdä itseään toisen kasvoista, kukin oman kokemuksensa ja vallitsevien olotilojen kautta.”

“Olen moni-ilmeisen elämäntaipaleen nähnyt kuvataiteilija Anne Kauppila Vantaalta. Veistoksissa käytän usein betonia tai pronssia, toisinaan muitakin materiaaleja, kuten marmoria ja puuta. Teokseni ovat naturalistisia, mutta toteutan ne ekspressiivisesti kuunnellen viimeiseen asti millaiseksi ne haluavat muotoutua.

Taiteessani pyrin herkkyyteen ja tuomaan näkyväksi ne asiat, jotka ovat minua jotenkin koskettaneet. Ihmisyys ja inhimillisyys toistuvat usein teoksissani. Vaikeakin tekoprosessi ja lopullinen teos ovat tuoneet iloa ja hyvän olon oivalluksia. Toivon läsnäolo on minulle tärkeää.”

Satu Laurelin maalauksissa yhdistyy tarkka tekeminen ekspressiivisen maalausjäljen kanssa. Valmistuttuaan Laurel on esittänyt töitään Suomessa ja kansainvälisesti. Hänen maalauksensa ovat ovat osa lukuisia yksityisiä ja julkisia kokoelmia.

Uusimmissa teoksissaan hän jatkaa romanttisen maisemamaalauksen perinnettä ja luo abstrakteja asetelmia utooppisten maisemien lomaan. Maalin konkreettinen materiaalisuus ja taiteilijan vahva läsnäolo näkyy vedoissa. Taiteessa hän tutkii näkyvän ja näkymättömän, läsnäolon ja poissaolon, ihanteiden ja materiaalin vuorovaikutusta.

”Nykypäivän maailmassa, jossa algoritmit ruokkivat erilaisia, rinnakkaisia ja ristiriitaisia ”totuuksia”, haluan omalta pieneltä osaltani tutkia meitä ihmisiä yhdistävää kulttuuria, olemassaolomme ja identiteettimme yhteistä juurta. Koen tämän näyttelyni teokset rajapintoina, joiden toivon välittävän ihmisille tunnistettavia, yhteisiä ja yhdistäviä kokemuksia ja tunteita ihmisyydestä ja ihmiselämän keskeisistä teemoista. Jätän töissäni tietoisesti tilaa katsojan omille havainnoille ja tulkinnoille, mahdollisuuden oivalluksille ja uusille näkökulmille.”

“Olen koulutukseltani taidemaalari ja TaM, mutta kangas alkoi jo opiskeluaikoina viedä mukanaan. Tekstiilikollaasini syntyvät pala palalta, muotoaan hakevan ajatuskudelman johdattamana. Annan intuition vapaasti kuljettaa ja värien viedä, kokeilen ja muuntelen. Lopputulos on joskus itsellenikin yllätys.

Aiheet vaihtuvat, mutta tietyt symbolit ja perusmuodot pysyvät. Pelkistetty kuvakerronta ei ole juttuni, pikemminkin aistivoimainen rehevyys. Rakastan puhtaita värejä, kultaa ja hopeaa, koristeellisuutta, banaaliuttakin. Mielestäni eräs taiteen merkittävistä tehtävistä on voimistaa, eheyttää ja tarjota mahdollisuus lumoutua.”

Marja-Liisa Partasen teokset ovat täynnä toinen toistaan herkullisempia yksityiskohtia. Niiden realistisen tunnistettavat eläinhahmot esiintyvät osin surrealistisina, osin inhimillistettyinä, mutta jättävät ensisilmäyksen jälkeen tilaa myös tarkemmalle tarkastelulle, joka saattaa paljastaa teoksesta aivan toisen puolen. Partasen monipuolinen taideura on alkanut jo lapsuudessa, eikä innostus ole laantunut. Uusia teoksia syntyy jatkuvasti uusia ja inspiraatio voi herätä vaikka keskiyöllä. Jokainen teos on pienintä piirtoa myöten tarkasti ja suurella intohimolla työstetty.

Yli 60 vuotta sitten ensimmäisen yksityisnäyttelynsä pitänyt kuvanveistäjä Kauko Kortelainen löytää teostensa aiheet kotiseutunsa Itä-Suomen luonnosta. Kortelainen on pitänyt yli 70 yksityisnäyttelyä ja osallistunut yli 130 ryhmä- ja yhteisnäyttelyyn Suomessa sekä useisiin Suomen taiteen näyttelyihin ulkomailla. Hän on tehnyt yli kolmekymmentä julkista teosta, ja hänen veistoksiaan on monissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa, kuten Helsingin kaupungin taidemuseossa ja useiden muiden kaupunkien kokoelmissa. Kortelainen on mestarillinen kiven, pronssin ja puun käsittelijä.