NÄYTTELYT

Taidekeskus Salmelan vuosittaisen kuvataidenäyttelyn pääpaino on monipuolisessa suomalaisessa nykytaiteessa. Kesällä 2022 näyttely on auki 11.6.-14.8. joka päivä klo 11-18. Historialliseen näyttelyalueeseen kuuluu Salmelan päärakennus sekä Domanderin vanhan pihapiirin apteekki- ja postitalot, palvelijan asunto ja piharakennukset, joissa sijaitsee myös kokoelma kuvanveistäjä Nina Ternon teoksia. Näyttely ulottuu myös Ravintola Kesäheinään, huvimaja Höijeriin sekä puistomaisiin ulkotiloihin. Laajan näyttelyn tutkimiseen on parasta varata ainakin pari tuntia aikaa! Lisätietoja Salmelan alueesta, rakennuksista ja historiasta saat täältä.

Salmelan näyttelyt tunnetaan yhdistelmästä uutta ja vanhaa. Savon suvessa kohtaavat 1900-luvun modernismi ja 2000-luvun vapaammin rönsyävä nykytaide, jonka tekijöinä nostetaan erityisesti esiin nuoria kuvataiteilijoita. Salmela tukee nuoria taiteilijoita laajemminkin: vuosittain palkitaan Salmelan vuoden nuori taiteilija ja talvikaudella päärakennuksen tilat ovat residenssikäytössä. Muutaman vuoden välein järjestetään myös Nuorten kuvataidekilpailu.

Koe taiteen voima ja kauneus taas kesällä 2022 – ainutlaatuisessa Salmelassa.

KESÄN 2022 TAITEILIJAT

Vieritä ylös

Tero Laaksonen (s. 1953)

Taidemaalari Tero Laaksonen asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on opiskellut Suomen Taideakatemian koulussa. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Laaksonen piti vuonna 1976 Taidemaalariliiton galleriassa vuoden debytanttina. Tero Laaksonen on yli neljän vuosikymmenen ajan osallistunut lukuisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin yhteisnäyttelyihin. Hänen töitänsä on useissa museoiden, säätiöiden ja julkishallinnon kokoelmissa. Laaksonen on palkittu mm. Suomen Kulttuurirahaston kuvataidepalkinnolla ja Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnolla. Hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 1986. Hän on saanut valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan vuosina 1985, 1993 ja 2010. Vuonna 2003 Laaksoselle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali ja vuonna 2018 hän sai professorin arvonimen.

Tuulikki Pietilä (s. 1917, k. 2009)

Taidegraafikko Tuulikki Pietilän yli 60-vuotinen ura käsitti lukuisia suuntauksia ja tekniikoita. Tyylillisesti hän liikkui laajalla alueella realismista informalismiin, eikä omistautunut yksinomaa esittävälle sen paremmin kuin abstraktille ilmaisulle. Pietilän uraa määrittääkin kenties eniten kokeilunhalu yhdistettynä mestarilliseen tekniseen monipuolisuuteen. Mm. Pro Finlandia -mitalilla ja professorin arvonimellä palkittu taiteilija tunnetaan elämäntyöstään suomalaisen taidegrafiikan tekijänä, opettajana ja alan vaikuttajana yleisesti.

Hannele Kylänpää (s. 1948)

Ilmeikkäästä klassisesta tyylistään tunnetun Hannele Kylänpään veistosten aiheita ovat usein lapset tai eläimet. Perinteisen pronssin ohella Kylänpää käyttää materiaalina myös betonia ja keramiikkaa. Tyypillisesti teosten hahmot ovat pikemminkin eläväisiä kuin siloteltuja – taiteilija ilmaisee hahmon hetkellistä, olennaista luontoa, ei ajatonta täydellisyyttä. Samalla kyse on kuvanveiston peruskysymyksistä ja taidehistorian tutuista motiiveista. Kylänpään julkisiin veistoksiin lukeutuvat mm. lääninhallituksen pihalla Rovaniemellä seisova Äiti-Lappi sekä Sapokan vesipuiston pronssiset eläimet Kotkassa. Hänelle on myönnetty Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinto 1976 ja tunnustuspalkinto 2008 sekä valtion taiteilijaeläke vuonna 2012. Kylänpään veistoksia oli esillä tasavallan presidentin kesäasunnon, Kultarannan, puistossa kesällä 2016.

Jan Neva (s. 1974)

Jan Neva on virallisiin tilausmuotokuviin erikoistunut suomalainen taidemaalari. Valmistuttuaan Kuvataideakatemiasta Helsingistä Neva lähti Pietariin opiskelemaan muotokuvamaalausta Repin-instituutissa. Näitä klassisen taidekoulutuksen oppeja hän jakaa tulevaisuudessa myös opettamallaan Taidekeskus Salmelan kuvataiteen mestarikurssilla. Neva on 20-vuotisella kansainvälisellä taiteilijanurallaan maalannut lukuisia suomalaisia vaikuttajia ja hänet on palkittu pohjoismaisessa Portrait Now -muotokuvakilpailussa Tanskassa.

Ukri Merikanto (s. 1950, k. 2010)

Suomalaisen modernistisen veistotaiteen suuruus Ukri Merikanto loi teostensa jännitteen taiteenlajin perusvastakohdista. Kenties tyypillisin esimerkki tästä on muotojen näennäisen keveyden ja raskaan materiaalin (usein kiven) välinen suhde. Taiteilijan puhdasta muotokieltä edustavat tänä kesänä Salmelassa myös palkintoveistokset, jotka jaetaan kuvanveistäjän isän ja isänisän mukaan nimetyn Merikanto-laulukilpailun voittajille. Ukri Merikannon veistoksia, joissa voi nähdä – tai kuulla – suvun musiikillisuuden vaikutuksen, on esillä runsaasti myös julkisissa tiloissa ympäri Suomen.

Esa Riippa (s. 1947)

Kuvataiteen valtionpalkinnolla ja Pro Finlandia -mitalilla palkittu Esa Riippa on merkittävän uran tehnyt suomalainen taidegraafikko. Tai kuten taiteilija itse asian ilmaisee: ”Harmaantunut eläkeläinen, joka vieläkin aika-ajoin syövyttää vimmatusti. Näkyvän maailman abstraktit ihmeellisyydet eivät jätä rauhaan. Kun olevaisen arvoitus ratkeaa, on aika lopettaa kuvanteko. Siihen saattaa vielä mennä kotva!”

Riku Riippa (s. 1974)

Riku Riippa on vuonna 1974 syntynyt kuvanveistäjä. Riippa on opiskellut Kokkolan pohjoismaisessa taidekoulussa ja Kuvataideakatemiassa Helsingissä, josta valmistuttuaan siirtyi vapaaksi taiteilijaksi vuonna 2003. Opiskeluaikana Riippa toimi myös akateemikko Kain Tapperin apulaisena. Vuodesta 2003 alkaen Riippa on osallistunut useisiin yhteis- ja ryhmänäyttelyihin sekä pitänyt yksityisnäyttelyitä eri puolella Suomea. Riipan pelkistetyt ihmisfiguurit on tehty perinteisistä veistomateriaaleista kuten puu, kipsi, keramiikka ja pronssi. Riippa asuu ja työskentelee Kälviällä Keski-Pohjanmaalla.

Kaisamaisa Erämies (s. 1996)

Salmelan Vuoden nuori taiteilija 2022 Kaisamaisa Erämies valmistui kuvataiteilijaksi LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2020. Hän työskentelee pääsääntöisesti erilaisilla maalauksen tekniikoilla, ennen kaikkea akvarellein ja öljyvärein. Aiemmista näyttelyistä muistetaan Erämiehen taidokkaat, rumuuden ja kauneuden suhdetta käsitelleet historialliset akvarellimuotokuvat. Ihmiskasvot ja historia ovat lähtökohtina myös nyt nähtävälle kokoelmalle.

Anniina Vainionpää (s. 1979)

Kun sulautuu taustaan, voi tarkkailla ympärillään olevaa ilman häiriötä. Metsässä kävellessä lukuisten eläinten silmät seuraavat jokaista askelta. On hyvä olla yksin yhdessä. Taiteilija kysyy: miten suojella tuhoamisen sijaan? Pääasiassa grafiikan menetelmiä käyttävä Anniina Vainionpää pyrkii puupiirroksen ja monotypian keinoin kohti lopputulosta, joka ei ole toistettavissa. Toisinaan sattumat johdattelevat tekemistä enemmän kuin tietoiset valinnat. Teosten syntyyn on kuitenkin vaikuttanut koko kiinnostuksen kohteiden kirjo ja kaikesta tästä kumpuava katkeamaton ketju ajatuksia ja tunteita.

Johanna Häiväoja (s. 1960)

Ranskassa ja Suomessa työskentelevä kuvanveistäjä on valmistunut Pariisin kuvataideakatemiasta. Nykyisin hän viettää runsaasti aikaa Suomessa tehden tilaustöitä esimerkiksi yrityksille ja kaupungeille. Muun muassa Hietaniemen hautausmaan muualle haudattujen muistomerkin enkeli on Häiväojan veistämä. Siivekkäät olennot ja lentämisen unelma ovatkin teoksissa toistuvia teemoja, tällä kertaa esiteltävässä kokonaisuudessa päästään avaruuteen asti. Häiväojan mielimateriaali on – kuinkas ollakaan – pronssi, mutta hän pyrkii aina käyttämään ajatustensa esilletuomiseen parhaiten sopivaa tekniikkaa.

François Blosseville (s. 1969)

Ranskalaisveistäjän impressionistinen ja jykevä muotokieli on luonnonvoimien muovaama. ”Veistokseni ovat heijastuksia muistoistani ja matkoistani. Työskentelen Normandiassa melkeinpä rantajyrkänteiden alla. Minua inspiroivat luonto, meri ja metsät. Kuljeskelen ympäriinsä, kuuntelen tuulen huminaa tai hiljaisuutta, katselen yön laskeutumista tasangolle ja rannalle. Silloin pääsen meditatiiviseen tilaan, jossa suljen silmäni ja työ alkaa. Uneksin, muovailen, yhdistelen elementtejä ympäristöstäni. Painovoima lakkaa, ylhäällä on alhaalla, yö on valoisa, aika pysähtyy.”

Kaisa-Tuulia Tuomi (s. 1980)

Tuomi on tamperelainen kuvataiteilija ja kuvataidekasvattaja. Luonto näyttäytyy Tuomen maalauksissa hauraana ja katoavaisena, irti päästämisen ja kiinnipitämisen jatkuvana muutostilana, jossa rikkakasvit, kuolevat ojanpiennarten kasvit ja villikukat saavat olla olemassa yhtä lailla arvostettujen kasvien ohella. Teosten tarina tulee havainnosta: luonnon kautta nähdään ihmisyys, tunteet, vuorovaikutus ja elämä. ”Maalaan kasvit teoksiin sattumanvaraisesti, ne asettuvat kankaalle niin kuin siihen tulevat. Koen, että on tärkeää näyttää myös virheet ja sattumat, jotka otetaan osaksi lopullista teosta.”

Tuomo Rosenlund & Johanna Pohjavirta (s. 1976 ja 1970)

Työpari Tuomo Rosenlund & Johanna Pohjavirta yhdistää teoksissaan piirustusta, valokuvaa ja digitaalista kuvankäsittelyä. Teokset valmistetaan mustesuihkuvedoksina taidekartongille. Kuvien lähtökohdat löytyvät usein luonnosta, puista ja maisemista. Taitelijat haluavat liikkua mielen iloisella ja positiivisella puolella: teokset tavoittelevat harmoniaa ja tasapainoa. Valokuvallisten, ”todellisten”, ja piirustuksellisten, ”vapaiden”, elementtien kohtaaminen synnyttää kuvan sisälle visuaalisen leikin, jossa erilaiset todellisuudet sulautuvat yhtenäiseksi kuvaksi.

Juliana Hyrri (s. 1989)

Juliana Hyrri on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee pääsääntöisesti maalauksen, tilataiteen ja nykysarjakuvan keinoin. Hänelle myönnettiin vuonna 2020 Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -tunnustuspalkinto ja hänen teoksiaan on Tampereen taidemuseon, Baswaren, Aalto-yliopiston sekä useiden yksityistahojen kokoelmissa. Hyrri on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Joel Sievers (s. 1980)

Tunnistettavalla ja toisaalta muuntautumiskykyisellä ekspressionistisella tekniikalla maalaava Joel Sievers palaa Salmelaan kokoelmalla kubismiin viittaavia maalauksia. Sievers katsoo taiteen historiaan, mutta ei jäljennä – eikä maalaa havainnosta. Suoraan tajunnastaan ammentava taiteilija tutkii asetelmamaalausta itsen ilmaisun muotona: värikylläiset, elinvoimaiset teokset ovat eräänlaisia ”mielenasetelmia”. Ensi kertaa Salmelassa nähdään myös Sieversin serigrafiaa.

Samuli Alonen (s. 1977)

Samuli Alonen opiskeli muotoilijaksi Kuopion muotoiluakatemiassa. Opiskeluaikana pronssi herätti vahvan kiinnostuksen ja heti valmistuttuaan vuonna 2000 hän toteutti unelmansa ja rakensi Jyväskylän Pykälistöön oman ateljeen. Nykyään Pykälistössä on mm. Suomen ensimmäinen valoveistospuisto. Alosen käyntikorteiksi ovat muodostuneet maailmallekin lentäneet sympaattiset Citybird-veistokset, jotka kehittyvät edelleen tekijänsä rinnalla. Muutaman viime vuoden ajan keskiössä ovat olleet suurikokoiset, monumentaaliset julkiset veistokset. Lisäksi taiteilija toteuttaa monipuolisesti tilaustöitä.

Asta Caplan (s. 1982)

Saksassa asuva Asta Caplan valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2011. Näyttelyssä nähtävien maalausten sisätila on kuvitteellinen kompositio: välitila, joka kutsuu astumaan sisään ja pohtimaan saavuttamatonta, näennäistä täydellisyyttä. Maalauksen tilassa kokijan on mahdollista katsoa ajan pysähtymistä. Samaa herkkyyttä taiteilija tarkastelee työskennellessään kukka- ja luontoaiheiden parissa. Teoksissa kohteet ylittävät luonnollisen kokonsa ja elinkaarensa, muuttuen hetkessä uusiksi itsenäisiksi ja odottamattomiksi muodoiksi – jossakin tutun ja yllättävän välillä unet ja päivänvalo kättelevät.

Helena Vaari (s. 1963)

Käsityömestari Helena Vaari tunnetaan paitsi taide-, myös kirkkotekstiileistään: yli neljäänsataan edelleen liturgisessa käytössä olevaan tekstiiliin lukeutuu mm. kuusi piispankaapua. Perinteeseen nojaavan mutta uusia menetelmiä hyödyntävän Vaarin tekniikka on kollaasinomaista applikaation ja vapaan konekirjonnan yhdistelmää, jossa taiteilija ompelee erilaisia kankaita toisiinsa päällekkäin ja lomittain – maalaa ompelukoneella. Teoksiin tulee lankojen struktuurin, kiillon ja kierteen avulla elävyyttä, voimaa ja syvyyttä. Kuvien, värien, materiaalin ja tunteiden kesken syntyy yhteys, tarina. 

Essi Peltonen (s. 1982)

Taidekeskus Salmelan vuoden 2017 nuori taiteilija Essi Peltonen valmistui Turun AMK:n kuvataidelinjalta vuonna 2006. Peltosta kiinnostaa erilaiset persoonallisuudet ja tunteet, joiden esiin tuomista ja piilottamista hän väriekspressionismillaan kuvaa. Maalauksissa toistuvat abstraktiot ja naisfiguurit, joissa Peltonen keskittyy kasvoihin: ”Minusta on luontevaa peilata elämää sitä kautta ja nähdä itseään toisen kasvoista, kukin oman kokemuksensa ja vallitsevien olotilojen kautta.”

Tiina Torkkeli (s. 1969)

Hyvinkääläisen Tiina Torkkelin taiteen lähtökohta on useimmiten luonto, niin meissä kuin ympäröivässä maailmassa. Ihmisyyteen liittyvät vertauskuvat ovat hänelle tärkeitä – toki varsinainen kuva-aihe on usein eläin, hevonen. Nämä teemat näkyvät myös Torkkelin tunnetuimmassa julkisessa teoksessa, Hämeenlinnaan Salmelasta siirtyneessä Sota ja rakkaus -lottaveistoksessa. Kierrätysteräs on ollut taitavan metallinkäsittelijän kenties tärkein materiaali viime vuodet.