NÄYTTELYT

Taidekeskus Salmelan vuosittaisen kuvataidenäyttelyn pääpaino on monipuolisessa suomalaisessa nykytaiteessa. Kesällä 2023 näyttely on auki 10.6.-13.8. joka päivä klo 11-18.

Historialliseen näyttelyalueeseen kuuluu Salmelan päärakennus sekä Domanderin vanhan pihapiirin apteekki- ja postitalot, palvelijan asunto ja piharakennukset, joissa sijaitsee myös kokoelma kuvanveistäjä Nina Ternon teoksia. Näyttely ulottuu myös Ravintola Kesäheinään, huvimaja Höijeriin sekä puistomaisiin ulkotiloihin. Laajan näyttelyn tutkimiseen on parasta varata ainakin pari tuntia aikaa! Lisätietoja Salmelan alueesta, rakennuksista ja historiasta saat täältä.

Salmelan näyttelyt tunnetaan yhdistelmästä uutta ja vanhaa. Savon suvessa kohtaavat 1900-luvun modernismi ja 2000-luvun vapaammin rönsyävä nykytaide, jonka tekijöinä nostetaan erityisesti esiin nuoria kuvataiteilijoita. Salmela tukee nuoria taiteilijoita laajemminkin: vuosittain palkitaan Salmelan vuoden nuori taiteilija ja talvikaudella päärakennuksen tilat ovat residenssikäytössä.

Kesällä 2023 järjestetään Salmelan kuudes Nuorten kuvataidekilpailu, johon ovat tällä kertaa voineet osallistua sekä suomalaiset että ukrainalaiset taiteilijat. Näyttelyluokkaan valittujen taiteilijoiden teoskokoelmat ovat nähtävissä koko kesän ajan Domanderin alueella. Taidemaalari Marika Mäkelän johtama tuomaristo valitsee näyttelyluokan keskuudesta kilpailun voittajan, joka julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa Puistonäyttämöllä 1.7. klo 15.

Koe taiteen voima ja kauneus taas kesällä 2023 – ainutlaatuisessa Salmelassa.

KESÄN 2023 TAITEILIJAT

5
Björn Weckström
KinoDia 3.8
Raimo Utriainen
Juliana Hyrri Komipäinen koira, akryyli kankaalle 2022
Juliana Hyrri
IMG_2807
Jorma Hautala

Lisäksi mukana kuvataidekilpailun näyttelyluokka:

Taidekeskus Salmela:

Mäntyharjuntie 25

52700 Mäntyharju

Toimisto ja Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo:

Näkkimistöntie 1

47900 Vuohijärvi

p. 050 3388 114

info@taidekeskussalmela.fi

Facebook Instagram Youtube
© 2023 Taidekeskus Salmela
Scroll to Top

Björn Weckström (s. 1935)

Professori Björn Weckströmin poikkeuksellinen elämäntyö kattaa kansainvälisen uran korutaiteilijana, kuvanveistäjänä, huonekalumuotoilijana, opettajana ja taidemaalarina. Taidekeskus Salmelassa Weckström esittelee kokoelman veistoksellisia, purjekankaille toteutettuja maalauksia sekä katsauksen häkellyttävän monipuoliseen tuotantoon veistotaiteen parissa. Veistosten materiaalit vaihtelevat lasista pronssiin ja marmoriin, ja kokoelma käsittää reliefejä, suuria patsaita, lasihahmoja sekä pienempiä figuureja.

Weckströmin ilmaisun kieli liikkuu abstraktista taiteesta yksilölliseen tulkintaan realismista. Luonto ja mytologia ovat toistuvia innoittajia, ja purjekankaat kertovat taiteilijan rakkaudesta merenkäyntiin, mutta toisaalta Weckström jäsentää aihe- ja materiaalivalintojensa kautta nimenomaan teknologista, sirpaleista nykyaikaamme.

Monumentaalisuudesta ja muotokielen puhtaudesta huolimatta Weckströmin teoksissa on sensuelli ulottuvuus, joka puhuttelee silmän lisäksi tuntoaistia. Kosmologinen alkuvoima ja inhimillinen lämpö värähtelevät teoksissa yhtä aikaa; taiteilija tulkitsee elämän suuria myyttejä ja yksilön maailmaa muovaavia voimia väkevästi ja laajalla katseella.

Raimo Utriainen (1927-94)

Professori Raimo Utriainen oli suomalaisen modernin kuvanveistotaiteen keskeinen uudistaja. Hän toteutti nelisenkymmentä julkisten tilojen teosta ja oli sukupolvensa menestynein ja kansainvälisin monumenttiveistäjä.

Utriainen uudisti veistotaidetta sekä esteettisesti että teknisesti. Hän aloitti uransa perinteisillä kuvanveistomenetelmillä, mutta siirtyi 1970-luvun alussa teollisiin materiaaleihin ja valmistusmenetelmiin. Hänen omaperäiseksi tekniikakseen muodostuivat alumiini- tai terässäleistä kootut teokset, joiden ilmaisu eteni voimakkaista liikkeen vaikutelmista vähitellen kohti täydellistä selkeyttä ja hiljaisuutta. Veistosten muodon rikkaus kasvaa perusosien yhdistelyssä syntyvistä uusista hahmoista ja merkityksistä. Suoran viivan alkeiselementin vaihtelumahdollisuudet ovat rajattomat.

Utriainen oli opiskeluajoistaan lähtien kiinnostunut kansainvälisestä taiteesta ja matkusti paljon. Hän toteutti julkisia veistosmonumentteja paitsi eri puolille Suomea myös Ruotsiin, Norjaan, Israeliin ja Japaniin. Salmelan näyttelyssä on esillä myös harvemmin nähtyä Utriaisen maalaustaidetta, joka luo kiinnostavan kontrastin veistosten pelkistetylle kielelle.

Juliana Hyrri (s. 1989)

Juliana Hyrri on helsinkiläinen kuvataiteilija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja sekä Taidekeskus Salmelan kesän 2023 Nuori taiteilija.

Hyrrin taiteellinen työ käsittää maalauksia, kollaaseja, tekstiilitaidetta ja installaatioita. Yksi työskentelyn punaisista langoista on tilallinen leikki ja illuusio: kollaasit ja maalaukset kuvaavat huoneita, joiden perspektiivit vinoutuvat mahdottomiksi, ja kolmiulotteiset teokset luovat tiloja näyttelytilan sisälle. Tilallisen kerrostumisen ohella Hyrrin teoksissa kerrostuu aika: historian laskokset näyttäytyvät esineinä, esteettisinä viittauksina ja väreinä, joissa katsoja voi tunnistaa eri aikakausia (myös omamme) ja niiden visuaalista kulttuuria lähes suoraan tallennettuina.

Kaleidoskooppisesta vaikutelmasta syntyy kuin varkain nukkekotimainen pysähtyneisyyden tunne, joka tuo näennäisen herkkiin kuviin melankoliaa ja uhkaavuutta. Ovatko huoneet lopulta sellaisia, joissa haluaisimme viettää aikaa? Kenen osa on istua sisätiloissa esineiden keskellä, kun reaalimaailman todellisuus on toisaalla? Jäsennämme kokemustamme esineiden, estetiikan ja tunnelmien kautta, mutta aika, ympäristö ja muut hallintaamme taipumattomat tekijät ovat vääjäämättä vahvempia kuin elämämme asetelmat.

Maalaukset ovat visuaalisesti näyttäviä. Hyrrin omaleimainen tekniikka, yhdistelmä akvarellimaisia pastellipintoja, siveltimen liikkeen näkyviin jättävää huolettomuutta ja taustaan sijoitettuja karamellivärisiä objekteja, kutsuu silmän aina uudestaan sukeltamaan kankaalle muodostuvaan tilaan.

Jorma Hautala (s. 1941)

Pro Finlandia -mitalilla palkittu Jorma Hautala on sukupolvensa eturivin modernisteja, joka tunnetaan värikkäistä ja konkretismiin viittaavista maalauksistaan. Taidemaalarin työnsä rinnalla hän on tehnyt veistoksia, käyttögrafiikkaa, arkkitehtuurin värityssuunnitelmia ja julkisen tilan teoksia, sekä kirjoittanut, luennoinut ja opettanut. Hautalan työssä korostuukin taiteilijan toiminta kokonaisvaltaisena käsityöläisenä pikemmin kuin arjen elämän ulkopuolelle asettautuneena yksittäisten ikonisten teosten tekijänä.

Hautalan maalauksilla on useimmiten kaksinaisrakenne; väri vetää katseen syvälle maalauksen tilaan ja aikaansaa hypnoottis-meditatiivisen tuntemuksen, mutta tämän syvän, pehmeärajaisen tilan eteen sijoittuva, nopeatempoisesti kieppuva viivasto palauttaa katseen takaisin maalauksen pintaan ja reaalimaailmaan. Maalaukset ovat yhtä aikaa lähellä ja kaukana, tässä ja tuolla, samaan tapaan kuin maisematila horisonttiin ulottuvine syvyyksineen ja etualan yksityiskohtineen.

Kaksipoolisuus näyttää olevan Hautalan ajattelun perusrakenne. ”Subjektiivinen aines tulkitsee tunnetiloja ja objektiivinen käyttää yleispätevää visuaalista kieltä. Tuloksena on alitajuisen ja järjellisen yhteistyönä syntynyt teos”, hän on kirjoittanut.

Taideteoksen osat saavat merkityksensä ja tehtävänsä kokonaisuudesta, eikä teoksen jakaminen alkuelementteihinsä näin ollen yleensä ole mielekästä. Hautalan maalauksissa syvyyskokemusta luovalla värillä on kuitenkin korostetusti emotionaalinen vaikutus, kun taas usein optisia paradokseja hyödyntävä etualan viivasto antaa vaikutelman älyllisestä konstruoinnista. Värin ulottuvuus houkuttelee alitajuisia tuntemuksia, kun viivateemoilla on tietoinen olemuksensa. Väri viittaa luontoon, viivat edustavat ihmisen älyä ja konstruktioita. Toisistaan erillisinä väri ja viiva synnyttävät elämyksen jazzmusiikille tunnusomaisesta synkooppisesta rytmistä.