Verkkokaupasta ostettu lippu tulee sähköpostiin PDF-tiedostona, jonka voi tulostaa tai esittää lipuntarkastuksen yhteydessä puhelimen näytöltä. Tapahtumassa on käytössä A- ja B-katsomot. A-katsomo on kirkon permannolla ja B-katsomo parvella, josta näkyvyys esiintyjiin on puutteellinen. Toisen katsomon lipun voit ostaa täältä. Tapahtuman kesto on n. 1 h 15 min.

Karjalasta kajahtaa! Viipurilaiskulttuuria vaalivien historiallisten mieskuorojen yhteiskonsertti avaa Salmelan 35. kesän Mäntyharjun kirkossa. Dramaattinen sopraano Jenni Lättilä täydentää ohjelmiston, kuoroja johtavat Ilkka Aunu (Viipurin Lauluveikot) ja Nadja Härkönen (Karjalan Laulu-Veikot). Ohjelmistossa kuultavien säveltäjämestarien joukossa ovat Jean Sibelius, Leevi Madetoja ja P. J. Hannikainen. Konsertilla kunnioitetaan 80 vuotta sitten menetetyn Viipurin historiaa.

Konsertin jälkeen klo 14.30 järjestetään Salmelan Puistonäyttämöllä kesän avajaisjuhla, jossa esiintyy Erkki Liikanen. Näyttelyn avaa Beckhoffin toimitusjohtaja Mikko Uuskoski ja Vuoden nuoren taiteilijan palkitsee Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Ari Miettinen. Konserttilipulla pääsee tutustumaan avajaispäivänä myös taidenäyttelyyn!

***

Viipurin Lauluveikot on karjalaisuuden tulenkantaja. Viipurissa 1897 perustetun ja nykyisin Helsingissä toimivan mieskuoron laulussa soi Suomen tarina. VLV on vuosikymmenten aikana osallistunut merkittävästi suomalaisen mieskuorokulttuurin kehittymiseen tilaamalla ja kantaesittämällä teoksia kotimaansa eturivin säveltäjiltä. Toivo Kuulan ja Leevi Madetojan kaltaisten säveltäjämestarien VLV:lle kirjoittamat kappaleet kuuluvat sekä laulajien että yleisön suosikkeihin. Viipurin Lauluveikot on ainoa kuoro, jolle Jean Sibelius on säveltänyt oman kunniamarssin.

VLV:n vaiheet ovat seuranneet tiiviisti Suomen historian käänteitä: Viipurissa 1897 perustettu Wiborgs Sångarbröder -kuoro suomensi nimensä vuonna 1919 Viipurin Lauluveikoiksi ja joutui evakkotaipaleelle talvisodan ja jatkosodan seurauksena 1940-luvulla. Kuoro löysi kuitenkin uuden kodin Helsingistä, jonka kulttuurielämää se on rikastuttanut muun muassa vuodesta 1953 lähtien järjestetyillä adventtikonserteillaan.

Kuoron taiteellisena johtajana on elokuusta 2017 lähtien toiminut Ilkka Aunu. Kapellimestari, säveltäjä ja tenori Ilkka Aunu haluaa kertoa musiikilla karjalaisten tarinaa, esittää suomalaiseen elämään kuuluvat ilot ja surut sekä tarjoilla viimeistä piirtoa myöten hiottuja musiikkielämyksiä.

Karjalan Laulu-Veikot perustettiin välirauhan vuonna 1940 viipurilaisten laulajien asettuessa Lappeenrantaan evakkoon. Kuoro on kilpaillut säännöllisesti sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuoden 2015 Madetoja-kilpailussa kuoro saavutti 2. sijan kansallisessa sarjassa ja vuoden 2021 Madetoja-kilpailussa kuorolle myönnettiin kunniamaininta kansainvälisessä sarjassa.

Kuoron ohjelmisto on laaja, mutta ytimessä on karjalainen musiikkiperinne ja isänmaalliset laulut. Ohjelmisto on viime vuosina monipuolistunut ja sitä on täydennetty tilatuilla mieskuoroteoksilla. Kuoron taiteellisena johtajana on toiminut vuodesta 2005 lähtien Nadja Härkönen.

Sopraano, musiikin tohtori Jenni Lättilä on valmistunut Sibelius-Akatemiasta maisteriksi kirkkomusiikin, laulumusiikin ja oopperan koulutusohjelmista, laulunopettajinaan Pekka ja Outi Kähkönen. Sittemmin hän on jatkanut opintojaan mm. Dorothy Irvingin ja Susanna Ekenin johdolla. Lättilä on palkittu useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä laulukilpailuissa. Hän on vieraillut Kansallisoopperassa vuosittain vuoden 2011 debyytistään alkaen, on kysytty orkesterisolisti ja esiintyy aktiivisesti myös liedlaulajana. Monipuolisena ja taitavana muusikkona hän on tunnettu suomalaisen ja pohjoismaisen nykymusiikin esittäjänä ja kantaesittäjänä.

***

Konserteissa ei ole merkittyjä paikkoja, pääsy konserttialueelle 1h ennen konserttia. Ei etukäteispaikkavarauksia. Kirkon katsomo on jaettu kahteen eri lippukategoriaan. A-katsomo on alakerran permanto ja B-katsomo on toisen kerroksen parvi. Otathan huomioon, että lipulla ei toimitusehtojen mukaisesti ole palautus-, vaihto-, tai peruutusoikeutta.